Eläimet

Hirvi, karhu, ilves ja susi – kerran jopa leijona – sekä runsas linnusto, moninainen kalasto ja harvinaisetkin perhoset kuuluvat Ruokolahden eläimistöön. Metsien ja järvien runsaus mahdollistaa monipuolisen eläinmaailman.

Saimaan alueen eläimistöstä tunnetuin lienee erittäin uhanalainen ja upean rengasnahkainen saimaannorppa, jota tosiaan esiintyy vain Saimaassa. Saimaannorppa on vuosituhansien eristyksen aikana muuttunut omaksi norpan alalajikseen ja on yksi harvoista makeassa vedessä elävistä hylkeistä. Saimaannorppia on jäljellä n. 400 yksilöä (2020), joka on parannusta 80-lukuun, jolloin niitä oli enää pari sataa. Yksilömäärä on hiljalleen saatu kasvamaan mm verkkokalastusrajoitusten ja norppaturvallisten katiskojen avulla. Toivotaan että hyvä suunta jatkuu.

Hyvä karhukanta

Karhukanta lisääntyi Ruokolahdella 1970-luvulta 2000-luvulle, mm koska karhuja tuli Neuvostoliiton puolelta. Nyttemmin kanta on tasaantunut ja lähtenyt jopa hieman laskuun.

Otson näkeminen on silti aina harvinaista herkkua, ne kun karttavat ihmisiä jos meidät kuulevat tai näkevät.

Norpan terveiset

Olen kovasti odottanut tuloasi. Saimaan kesä alkaa, kun rantamökeiltä kuuluu saunapuiden teon ääniä, lehtiharavan rapsutusta ja veneen tervauksen tuoksua. Kun jäät lähtevät ja vedet lämpenevät, uteliaana seuraan touhujanne ja ystävien tuloa.

Minun sukuni on elellyt täällä jo tuhansia vuosia, jääkausi erotti meidät omaksi porukakseen. Monista eri syistä sukuni on mennyt vähiin ja olemme ainoita koko maailmassa.

Mikäs meidän on uidessa, kun Saimaamme on vielä näinkin puhdas. Ihmisiä minä en pelkää, mutta Saimaan likaantumista ja kaikenlaista meteliä pelkään - niin varmaan Sinäkin. Kauheaa metakkaa pitävät härvelit ovat kauhistukseni. Ne menevätkin niin lujaa, etten tahdo ehtiä alta sukeltaa. Voi, kun täällä Saimaalla voisi elellä ilman moisia menopelejä! Älä Sinä ainakaan ikinä hommaa sellaista, vaan ui, melo ja souda omin voimin niin kuin tähänkin asti.

Minulle on syntynyt kevään aikana pieni kuutti, suloinen pallero. Yritän opettaa sitä varomaan vaaranpaikkoja. Kalaverkon varominen on kaikkein vaikein opetettava. Verkossa olisi valmiina maittavaa kalaa, mutta kun sitä menee ottamaan, niin jää itsekin kiipeliin. Uudet katiskat on onneksi tehty sellaisiksi, ettei pieni kuutti pääse niihin kalojen perässä.

Sinun mökkilahtesi on rauhallinen ja meluton. Kiitos, ettei siellä ole verkkoja. Jos kuuttini selviää hengissä, tulen näyttämään hänet Sinulle. Olethan monena kesänä nähnyt, kuinka minä nyökyttelen Sinulle hyväksyvästi.

Lepokiveltäni toivotan hyvää ja lämmintä kesää!

- Edith Teräväinen, 2013

Maan ensimmäiset kanadanmajavat

Kunnan majavakanta on ollut runsas siitä lähtien, kun Enso-Gutzeit Oy toi ensimmäiset kanadanmajavat Suomeen ja istutti ne Ruokolahden Loitumajärvelle. Nykyään majavien määrää on vahingontekojen vuoksi jouduttu rajoittamaan.

Harvinainen harjusinisiipi

Myös perhosten lajimäärä on Ruokolahdella suhteellisen suuri. Elinympäristöjä perhosille tarjoavat erityisesti alueen kedot ja niityt. Ruokolahden erikoisuus on uhanalainen harjusinisiipi, jota on siirtoistutuksilla pyritty tuomaan takaisin entiseen asuinpaikkaansa Utulan lämpimälle harjurinteelle.

Ruokolahden leijona

Ilmielävän leijonan seikkailu Ruokolahden metsissä oli valtakunnan tarkimmin seurattu tapahtuma kesä-heinäkuussa 1992.

Mistä oikeastaan oli kyse? Lue tarkemmin tästä.

Monipuolinen linnusto

Linnustoltaan Ruokolahti kuuluu runsaslajiseen kaakkoiseen alueeseen. Seudun monipuoliseen lajistoon voi tutustua esimerkiksi Kuokkalammen lintujärvellä ja Torsanjoen luontopolulla.

Kuokkalammin lintukosteikko

Kuokkalammin lintukosteikko Kuokkalammen lintujärvi sijaitsee Ruokolahden kaakkoisosassa, noin viiden kilometrin päässä Venäjän rajalta.

Järven pintaa laskettiin 1930-luvulla ja nykyään sen yli sadan hehtaarin alasta on avovesialuetta enää viisi hehtaaria.

Arvokas luontokohde

Kuokkalampi on toinen Ruokolahden kahdesta Natura-kohteesta (toinen on Ruokolahden ja Rautjärven rajalla sijaitseva Haukkavuori). Kuokkalampi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan, ja se on luokiteltu myös kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi.

Kuokkalampi on runsasravinteinen, umpeen kasvava järvi. Sen rannat ovat enimmäkseen sekametsää, pohjoispäässä sijaitsee pieni peltoalue. Järven avovesialuetta ympäröivät valtalajeina pullosara, leveäosmankäämi, järviruoko, järvikorte ja kiiltopaju.

Kuokkalammen pesimälinnusto on monipuolinen, vaikka viime vuosina kannat ovat taantuneet voimakkaasti umpeenkasvun myötä. Järvellä on merkitystä myös pohjoiseen muuttavien vesilintujen ja kahlaajien levähdys- ja ruokailupaikkana.